Mistä maksuhäiriömerkinnän saa ?
Maksuhäiriömerkintöjen kirjaaminen ja luokittelu perustuu luottotietolakiin. Suomessa rekistereitä ylläpitävät Bisnode Finland Oy ja Suomen Asiakastieto Oy. Velallisen on hyvä tietää millä edellytyksin maksuhäiriömerkinnän voi saada. Pelkästään perintäyhtiön tekemä ”karhuaminen” tai maksuvaatimusten esittäminen ei voi johtaa maksuhäriömerkintään. Hyvän perintätavan perusteella perintäyhtiöiden ei tulisi karhuta riitautettuja saatavia.
Maksuhäiriömerkinnän voi saada karkeasti ottaen kolmenlaisesta asiasta. Ensinnäkin käräjäoikeuden antamasta yksipuolisesta tuomiosta tehdään merkintä YVK -maksuhäiriökoodilla. Yksipuolinen tuomio annetaan, mikäli velallinen ei vastaa määräajassa käräjäoikeudesta saamaansa haasteeseen. Maksuhäiriömerkintää ei kuitenkaan synny, mikäli velallinen vastaa kanteeseen vaikka tämä myöhemmin häviäisi riitautettua saatavaa koskevan oikeudenkäynnin ja hänet todetaan maksuvelvolliseksi. Yksipuolisen tuomion voi välttää myös pelkästään vastaamalla kanteeseen ja myöntämällä sen oikeaksi. Tällöin asia ratkaistaan tuomiolla eikä maksuhäiriömerkintää synny. Yleensä velallisen kannattaa vastata haasteeseen ainakin sen verran, että hän myöntää sen oikeaksi. Tällöin käräjäoikeus antaa asiassa yksipuolisen tuomion sijasta tuomion jolloin maksuhäiriömerkintää ei synny.
Mikäli yksipuolinen tuomio on annettu, syntyy siitä maksuhäiriömerkintä. Yksipuoliseen tuomioon voi hakea takaisinsaantia, eli asian uudelleen käsittelyä käräjäoikeudessa. Tässä tapauksessa velallinen voi pyytää myös maksuhäiriömerkinnän poistamista.
Toiseksi maksuhäiriömerkintä voi syntyä velan ulosottokäsittelyn aikana, mikäli ulosottoviranomainen toteaa velallisen varattomaksi tai muusta syystä keskeyttää ulosoton. Näissä tapauksissa velalliselle syntyy maksuhäiriömerkintä UMV tai UMS -maksuhäiriökoodilla. Ulosottolaitoksen sivuilta saat lisää tietoa ulosottomenettelyn yhteydessä syntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä.
Kolmanneksi pankit ja rahoitusyhtiöt voivat ilmoittaa suoraan ilman viranomaispäätöksiä kulutus-, osamaksu-, tili- tai luottokorttiluoton maksuhäiriörekisteriin jos luotto on ollut erääntyneenä yli 60 päivää. Tällöin maksuhäiriömerkintä tehdään OSP- tai LKP -koodilla.
Maksuhäiriömerkintöjä tallennetaan 2-3 vuotta riippuen merkinnästä. Velallisella on oikeus kerran vuodessa maksutta tarkistaa hänestä rekisteröidyt maksuhäiriöt. Henkilöllä on mahdollisuus ilmoittaa rekisteriin myös oma luottokielto, joka vastaa maksuhäiriömerkintää eikä henkilölle tällöin myönnetä luottoa tai luottokortteja.
Maksuhäiriömerkinnän kestoa voi lyhentää, jos sen aiheuttanut velka on jo kokonaan maksettu. Velallinen voi pyytää velkojalta tällöin niin sanottua ref -merkintää. Pyynnön voi tehdä myös suoraan Suomen Asiakastieto Oy:lle tai Bisnode Finland Oy:lle. Ref -merkintä mahdollistaa luoton saamisen ainakin joiltain rahalaitoksilta.
Apua kotitalouksien talous ja velkaongelmiin on saatavissa mm. takuusäätiöltä.