Työsopimuksen ”esisopimuksen” rikkomisesta korvauksia

Vantaan käräjäoikeus on 10.1.2008 antamallaan tuomiolla arvioinut työsopimuksen syntymistä sekä niiden työsopimuslain säännösten soveltamista, jotka koskevat korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Käräjäoikeuden mukaan työsopimuksen perusteetonta päättämistä koskevat säännökset tulivat sovellettaviksi, kun työsopimuksen solmimisesta oli vallinnut yksimielisyys vaikka kirjallista sopimusta ei vielä ollut tehty. Myös työsopimus saattoi siis syntyä vaiheittain.

Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa työntekijän ja Vantaan kaupungin välillä oli ajateltu solmia määräaikainen työsopimus. Työsopimusta ei kuitenkaan ollut tehty kirjallisesti ja Vantaan kaupunki väitti, että työsopimusta ei ollut syntynyt lainkaan.
Vantaan kaupungin kannan mukaan kaupungilla työsopimukset tehtiin aina kirjallisesti ja työsopimus syntyy vasta, kun sen ehdoista on päästy yksimielisyyteen työnantajan ja työntekijän välillä. Tähän vedoten työnantaja ei suostunut antamaan työntekijälle työtä. Lisäksi työnantaja katsoi, että sillä olisi ollut työsopimuksen purkuperuste, koska työntekijä ei ollut toimittanut todistuksia sairaspoissaoloistaan työnantajan ohjeistuksen mukaisesti.

Käräjäoikeus katsoi, että niitä työsopimuslain säännöksiä, jotka koskevat korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, voitiin tässä tapauksessa soveltaa, kun työsopimuksen solmimisesta oli ollut työnantajan ja työntekijän välillä yksimielisyys, vaikka kirjallinen työsopimus oli jäänyt tekemättä ja työsuhteen ehdot tarkemmin sopimatta. Käräjäoikeus totesi, että työnantajalla olisi tullut olla työsuhteen purkuperuste, jotta se olisi voinut laillisesti vetäytyä työsopimuksen solmimisesta työntekijän kanssa.
Käräjäoikeus katsoi, että työntekijän laiminlyönti toimittaa työnantajan hyväksymä selvitys sairaspoissaoloistaan ei ollut niin olennainen työntekijän velvoitteiden rikkominen, että työnantajalle olisi syntynyt lain edellyttämä erittäin painava syy purkaa työsopimus. Näin ollen sillä ei myöskään olisi ollut oikeutta vetäytyä työsopimuksen tekemisestä työntekijän sairauden muodostaman esteen päätyttyä.

Käräjäoikeus katsoi, että työsopimuksen laitonta päättämistä koskevat työsopimuslain säännökset tulivat sovellettaviksi tapaukseen. Käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä viiden ja puolen kuukauden palkkaa vastaavan määrän.

Asiaa on käräjäoikeudessa hoitanut asianajaja Jyrki Kuusivaara.